 |
| Halong Bay |
 |
| Our guesthouse in Mai Chau / Majapaikka Mai Chaussa |
The group that I was travelling with was nice. We had one girl from Amsterdam, a couple from South Germany, two spanish men (Mallorca and Barcelona) and a guy from England (Newcastle). I was more like observer this time - the energy of one of the spanish guys was somehow exhausting :D But I had a really nice time with really good homemade food, some beers in the evening and a dance performance made by the villagers.
 |
| Vietnam vs Europe footbag match / Vietnam vastaan Eurooppa footbag-matsi |
The next day we woke up early and went for "trekking". We walked through the same places as the day before but continued further to see the markets. Well you can imagine how it looks like. Again chickens in very small cages or tied up from their feet. Then we continued to a hill. So many steps ahead but we knew that on the top there would be a cave so we bravely took the thousand steps and it was really cool. The view was awsome and the feeling of succeeding as well. The cave was also something interesting and it was fun to climb in there. Our guide was weird, he spoke barely english, stopped everywhere to take pictures of himself and tried not to climb with us. Better guide was a dog we named as "Poncho". He went all the way with us through the markets, up to the hill and showed us the way back.
 |
| Poncho showing the way to the cave / Poncho "opaskoira" näyttämässä tietä luolaan |
I left a bit behind because I was thinking what I had just seen and I saw everyone stopping next to a town house. There was a cow, or just a baby cow making noise and people around it. When I reached them they told me that they are going to kill the cow - and that we are going to watch. When I realized they are serious I considered a moment and started walking away. I didn't have the need to see that. When I was walking away I saw one man walking there with a slege-hammer. Then I could hear the first hit and enormous laughter of our guide and some other people. Another hit. And a third one... And they kept laughing. I felt so bad. I heard that it had suffered - well it took three hits to finish it. I don't understand how people can be so cruel. I understand that we eat meat and that animals have to die because of it but humans are capable to have mercy. We choose which animal lives and which dies and when. We should appreciate the animal who is giving its life and have respect it becouse we understand better. Atleast we should.
I am now sitting in an airport and heading soon to Bangkok and Koh Tao. Bye Bye Vietnam, it was interesting to meet you!
----------------
Aluksi haluan suositella erittäin lämpimästi hostellia, jossa vietin yöni Hanoissa. Mikäli siis olet yöpaikkaa vailla Hanoissa kannattaa valita Bodega Hostel, joka on hyvällä sijainnilla kaupungin vanhan alueen tuntumassa. Hostelli oli edullinen ja huoneet erittäin siistejä ja mukavia (erityisesti 2hh, amme ja kaikkea) ja aamupala todella hyvä hostelliksi. Ja hostellin henkilökunta - aivan sanoinkuvailemattoman ystävällisiä ja avuliaita. Jos istahdit aulaan, tuotiin vesilasi eteesi alle minuutissa. Joka kerta. Ja jos lähdit hostellista bussilla retkille, henkilökunta tuli kädestä pitäen auttamaan tien ylityksessä. Joko kirjaimellisesti tai kummallakin puolella henkilö kävelemässä vieressä. Kyllä kelpasi.
Viimeiset päiväni Vietnamissa olivat suurimmaksi osaksi hauskoja ja mielenkiintoisia, mutta mukana oli myös todella surullisia hetkiä. Ensimmäisen päivän vietin siis Hanoissa kävellen ja katsellen nähtävyyksiä. Toisen päivän vietin veneillen ja kohteena oli siis Halong Bay. Maisemat olivat kerrassaan upeita ja pääsin myös melomaan kanootilla matalien väylien, ikään kuin luolien kautta pieniin poukamiin. Yllätyin iloisesti sillä ensin näytti siltä että joutuisin veneilemään yksin enkä oikein ollut siitä varma sillä sää oli aika huono. Näytin varmaan pelästyneeltä sillä yksi mukava australialaismies tarjoutui tulemaan kanssani vaikka hän joutui maksamaan siitä. Maailmassa on sitten mukavia ihmisiä! Meillä oli onnea sen suhteen että turisteja oli aikalailla vähän tässä maailmanperintökohteessa ja näimme läheltä muun muassa maailman suurimman kelluvan kylän jossa oli myös kelluva koulu!
Kolmas ja neljäs päivä oli varattu vaellusreissulle Mai Chauun. No myöhemmin selvisi ettei vaelluksesta ollut tietoakaan. Luulin että pääsisin kävelemään reppu selässä 8 tuntia päivässä ja pysähtymään mielenkiintoisiin paikkoihin ja viettämään yön matkan varrella. Meidät kuitenkin vietiin hotellilta suoraan majapaikkaamme, joka muistutti enemmän bungalow-hotellia kuin paikallisten asumusta, mistä meille oli puhuttu. Siellä meille oli varattu huone jossa oli iso siskonpeti ja nukuin siellä kahden muun reissulaisen kanssa. Meidän ryhmämme oli hauska eurooppalainen kokoonpano. Yksi tyttö oli Amsterdamista, pariskunta Etelä-Saksasta, kaksi miestä Espanjasta (Mallorcalta ja Barcelonasta) ja yksi poika Englannista (Newcastlesta). Oli mukavaa jutustella ja viettää iltaa ja syödä todella hyvin. Illalla saimme nauttia paikallisten tekemästä tanssiesityksestä, jossa myös näkyi maanviljelyn tärkeys heille- yksi kipaleista oli muun muassa nimeltään sadonkorjuu.
 |
| Normal house in Mai Chau / Normaali talo Mai Chaussa |
Toisena päivänä kävimme kävelyllä ja kiersimme samat paikat kuin pyörälläkin, paitsi että jatkoimme pidemmälle. Kävimme markkinoilla, mutta niistä nyt ei tarvitse sen koommin mainita. Paljon vihanneksia, lihaa ja kanoja ja kukkoja pienissä häkeissä päällekäin. Kiipesimme myös kukkulalle jonka ylätasanteella oli luola. Portaita oli tuhottoman monta mutta kyllä maisema ja luola palkitsi vaivannäön. Koko toisen päivän ajan meillä kulki mukana koira jonka nimesimme Ponchoksii. Poncho oli parempi opas kuin oikea oppaamme joka yritti luistaa kukkulalle kiipeämisestä.
Kun suuntasimme takaisin näin pari juttua jotka kyllä jää varmasti mieleen ja mietityttämään pidemmäksikin aikaa. Ensinnäkin meitä tuli vastaan tiellä vanhempi nainen, joka osoitteli kepillä jonnekin joen kannakselle ja selitti kovasti jotain oppaallemme vietnamiksi. Kun tulimme lähemmäs nähdäksemme paremmin rouva rupesi tökkimään kepillä kovasti jotain ja se jokin alkoi haukkumaan. Kannaksella oli koira jolla oli jalkapallon (valehtelematta) kokoinen kasvain mahassaan eikä se siksi voinut liikkua. Se oli surullinen näky. Vaikutti siltä että paikalliset ajattelivan kasvaimen olevan jotain "yliluonnollista pahaa" eivätkä siksi halunneet koskea koiraan. Hyviä koiria syödään iltaruoaksi takapihalta ja kärsiviä tökitään kepeillä. Ei ole reilua minusta ei. Tämän jälkeen jättäydyin joukosta vähän mietiskelemään itsekseni ja saavutin toiset vasta kun he pysähtyivät eräänlaisen kaupungintalon pihalle missä paikallisiakin oli kokoontuneena. Keskellä pihaa ammui vasikka ja kun kysyin mikä on meininki, minulle vastattiin että vasikka aiotaan tappaa siinä ja me aiomme katsoa. Kun tajusin että he olivat tosissaan lähdin kävelemään hitaasti suuntaan jota pidin oikeana. Ei ollut tarvetta nähdä kyseistä toimitusta. Kävellessäni näin miehen kantavan kivistä moukaria kädessään ja hetken päästä kuulin tumauksen, toisen ja vielä kolmannenkin. Ja paljon kovaäänistä naurua koko toimituksen ajan. Kuulin että vasikka oli kärsinyt, no tarvittiin kolme lyöntiä viimeistelemään se. Ymmärrän kyllä että kun syödään lihaa, täytyy eläimet tappaa, mutta se tapa millä se tehdään on oleellinen. En voinut ymmärtää mikä siinä oli niin hauskaa, Julmaa. Me pystymme päättämään kenen hengen ottaa ja kenen jättää. Ja antamaan armoa. Kyllä pitäisi arvostaa niitä eläimiä jotka pääsevät hengestään meidän burgereidemme takia. Se on minusta vähintä mitä me voimme tehdä...
Loppupäivä meni hiljaisesti - koko ryhmän osalta. Minä olisin halunnut suunnata suorinta tietä takaisin Hanoihin, mutta edessä oli taas kolmen tunnin odotus. Olin niin turhautunut ja täytyy sanoa että voin myös vähän pahoin. Onneksi kun vihdoin pääsimme hostellille hostellin henkilökunta oli valmistellut meille 2hh, jonka jaoin Suzannan kanssa. Eikä yöstä tarvinnut maksaa koska olimme varanneet matkat hostellin kautta. Se oli täydellinen juttu siihen saumaan. Sinne jäi siis Hanoi ja Vietnam. Hei hei, oli kiinnostavaa tutustua!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti