Heissan pitkasta aikaa! Olen jokaisena paivana miettinyt mita kaikkea taytyy kirjoittaa kun paasen paivittamaan blogia, katsotaan muistanko puoliakaan :) Viikko on nyt vierahtanyt taalla Kok Riangin kylassa. Paikka ei todellakaan ole niin metsassa kuin luulin, vain parikymmenta minuttia autolla Hat Yaista. Mutta kylla tata saa kylaksi kutsua :) Talot ovat itse asiassa aika hienoja puutaloja, joiden vieressa on usein kumipuuplantaasi.

Tata hommaa ei voi oikeastaan kutsua tyoksi, ei ainakaan sanan samassa merkityksessa mihin olen oppinut. Koko elama on taman kolme kuukautta "valmiudessa olemista". Elan yhdessa "isantaperheeni" kanssa johon kuuluu Lung Jeng (entinen kommunistitaistelija nykyinen luomuruokatuottaja ja elamantapapaasaaja), hanen vaimonsa (myoskin entinen kommunistitaistelija sisallissodassa) joka tosin on toissa muualla joten han kay vain joskus viikonloppuisin, ja vaimon vanhemmat. Vanhemmat ovat 80-90 vuotiaita, herttaisia kuin mika. Mummo pysyttelee ylakerrassa ja katselee sielta maailman menoa. Aamuisin mummo kuuntelee telkkarista munkkien laulua ja kulkee ympari kamppaa. Kavelymeditaatiota, minulle sanottiin :) Mummo kasvatti kaikki lapset itsekseen (Kun kysyttiin montako lasta oli vastaus, oih monta. Muistaakohan kuinka monta :D) ja oli toissa riisipellolla. Pappa taasen oli kunnon uhkapeluri ja haipyi paivisin pelaamaan. Nykyaankin pappa syo varmaan viidesti paivassa ja kaikki muut ajat joko nukkuu pihalla tai on matkoillaan. Pitanee joskus seurata mihin pappa menee keppinsa kanssa. Lung Jeng aina vitsailee papalle, joka hampaattomana vetaa enemman ruokaa kuin muut yhteensa ja menee nukkumaan seitsemalta illalla. Kulkemisen taytyy vasyttaa.

Paivat taalla eletaan auringon ja ympariston mukaan. Aamulla herataan kun aurinko nousee ja illalla valmistaudutaan nukkumaan auringonlaskun jalkeen. Keskipaivalla ei tehda pihatoita koska on liian kuuma. Ja jos sataa niin ei silloinkaan. Elama pyorii myos hyvin paljon ruoan ja syomisen ymparilla. Paivassa on kolme osaa. Aamuruoan (ei aamupala, silla se on tasmalleen samaa ruokaa kuin lounas ja paivallinenkin) jalkeinen aika, lounasaika ja illallisaika. Kaikilla aterioilla (siis oikeasti kaikilla, eli kolme kertaa paivassa) syodaan riisia ja jotain muuta. Riisi on riisikattilassa lampimana koko paivan ja sita vain lisataan mikali tarvetta. Mina tarjoilen riisin kaikkien syojien lautasille (myoskin jos joku haluaa lisaa niin mina laitan, vaikka haluaja olisi lahempana tai yhta lahella riisikattilaa kuin mina) ja keskelle laitetaan useita ruokia joista sitten otetaan vahan kerrallaan aina omalle lautaselle. Kaikkien aterioiden jalkeen mina teen tiskit.

Syojia on usein muitakin kuin vain talon asukkaat silla naapurit, sukulaiset ja muut kylalaiset saattavat pistaytya ja silloin aina pyydetaan syomaan. Muutenkiin usein kysytaan "oletko jo syonyt" sen sijaan etta kysyttaisiin kuulumisia. Kertoo paljolti paikallisesta kulttuurista. Vieraita tulee siis paivan jokaisessa vaiheessa ja he saattavat lahtea yhta nopeasti kuin tulivatkin. Olen huomannut etta monet ovat tulleet katsomaan ihan minua ja yritan aina olla hommassa mukana vaikka kielimuuri onkin suuri. Lahes kaikki osaavat vain pari sanaa englantia. Kylan lapset ovat tulleet opiskelemaan englantia ja olenkin ollut onnellinen mukanani tuomista leluista ja elainmuistipelista. Nyt monet lapset tietavat jo englanniksi mika on sarvikuono, leijona ja pingviini :)

Kaikki ovat olleet todella mukavia ja ystavallisia. Lung Jeng on varmaan ollut aika huolissaan ja luullut etta minulla on kurjaa ja yksinaista kun ei ole ketaan kenen kanssa jutella, joten han on soitellut ympariinsa ja aina kun on puhelimen paassa on ollut joku joka osaa edes pari sanaa englantia, han on pyytanyt minut puhelimeen :D Myos paikkallinen vapaaehtoisjarjesto on pitanyt minusta hyvaa huolta. Yksi vapaaehtoinen oli kanssani nelja paivaa alussa ja toinen on kaynyt vierailulla. Ja kutsui minut tanaan kotiinsakin. Eli olen kylla todella hyvissa kasissa taalla.

Tyo siis sisaltaa puutarhan hoitoa takapihalla ja "paapuutarhan"\ pellon hoitoa kauempana. Niin ja kissakalojen ruokkimista pellolla :) Puutarhoissa kasvaa paljon papayaa, banaania, pienenpienia munakoisoja, limea, passionhedelmaa, paljon ananaksia, sitruunaruohoa yms. Kasvit pitaa kastella kaksi kertaa paivassa, periaatteessa, ja ne eivat ole mitenkaan jarjestyksessa vaan levittaytyneena isolle aluelle. Siita tuli mieleen yksi asia joka voisi turhauttaa pidemman ajan kuluessa. Paikalliset nimittain eivat suuremmin suunnittele hommia. Kaytettiin pari paivaa pihan raivaamiseen rikkaruohoista. Kysyin etta mihin kasveja istutetaan, eli mista kannattaa raivata, mutta suunnitelmaa ei ollut. Raivattiin aluetta vessan edestakin, mihin ei varmasti koskaan aiota istuttaa mitaan. Tuntui turhalta tyolta silla tiesin ettei koko sille aluelle tulla istuttamaan mitaan ennen kuin rikkaruohot ovat kasvaneet takaisin. Mutta "mai pen rai" ei ongelmaa.

Nyt taytyy lopetella koska minua tullaan hakemaan vierailulle. Ainiin, viela nopsasti pari miinusta jotka unohtui. Eli miinusta on se etta thait eivat koskaan ole yksin. Se on taysin luonnotonta heille. Mika tarkoittaa siis sita etta he eivat voi kuvitella etta joku haluaisi olla yksin. Tai etta joku ei olisi taysin onneton ollessaan yksin. Eli erakkosuomalaisella on valilla vahan vaikea olla :D ja hemmetin hyttyset!! ja punaiset muurahaiset jotka menee housuihin, tipuu niskaan ja puree joka paikasta. Ja torakka juoksi mun jalkoja pitkin kun nukuin. Uh. Mutta muuten on kivaa! :D Nyt taytyy menna, halauksia!

--------------------

I am really sorry that I dont't have time to write in English because I need to go but please, use google translator. I hope it doesn't make too many mistakes :)