ALLA SUOMEKSI
It was quite of an experience to get my family to the place I live now. You can imagine how my sister and brother were handling the night in my hut when they made a "cockroach check" every night even in that nice hotel, put the bin full of water to plug the sewers in the shower :D and the place I live now is a bug zoo really.
But over all it went well. They were travelling happily on the back of the pick up van and visited the garden and helped with watering. Lung Jeng had been thoughtful and none of the food was spicy. I made some fried papaya and some rye bread sticks (I loooooved to have it from Finland and I carried it to bfast many mornings in Krabi even though my brother was ashamed of me ;) ) and everyone got their tummy full. I think they thought that one night was though enough for them in there and my sister even said that she doesn't understand how I can live like that. Well I am happy that she came, she couldn't understand otherwise how the life is in here and how different it can be from the life in Finland.
That is actually what I thought yesterday before sleeping. How life is so different for me now. My normal life in Finland included about 8 hours work a day, now it doesn't feel like work but is still tiring as I wrote some time ago. I went for drinks with my friends, in here I don't drink at all. I was alone in my apartment and watched tv, in here I have quite few possibilities to be alone unless I am in my hut and I don't watch tv at all. And I will have a roommate on next week I think! In Finland I walked to work, to the bus stop, around Helsinki but here I don't basically walk. I cannot move around alone either because I am not allowed to drive scooter nor car and I don't have a bike yet. Thai people don't understand how someone can walk even to the house of a neighbor so if I say that I will walk some, someone insists to give me a ride :D And many other things such as eating on the floor, being outside all the time and also sleeping outside with all the noise. Now you might think that what noise, it should be quiet and peaceful in that Kok Riang, a place where Google maps cannot reach :) Well it is peaceful but far from quiet!
You have probably heard that karaoke is quite famous in Asia and people are really fond of it :) Well I have first hand experience about it now. Especially on weekends (but almost all other days as well) the neighbors are having some karaoke party and their audio equipment are respectable. They have huge speakers and it sounds really like a summer festival and I have a seat in a first row. But this festival is open for every kind of singers, and they do sing from all their heart. I sleep usually around nine or ten and at that time the party is barely starting :) That mixed to the brutal fights of the neighborhood cats and dogs, gekkos, all the bugs... The noise is really astonishing, I am glad that I am quite good sleeper :p
I admit that I felt quite lonely after my family left. I expected it and its better now but it brought other feelings as well. For example I started to think what to do after this. I had managed not to think that but now I feel that I need to start to think about it so I do something smart and not end up without money to the doorsteps of my parents. So soon it is time to start to think the next step. I still enjoy the feeling that I have the world open but open means so many options and choises! I got a hint about a rental apartment in Hyryla, I have to add that to my "options for the next step-list" ...:D
-------------------------------------
Nyt on perhe kaynyt ja lahtenyt taalta taman hetkisesta kodistani. Oli aika kokemus heille ja minullekin :) Sisko ja veli tekivat torakkatarkistuksia jopa siina siistissa hotellissa ja pistivat yoksi roskikseen vetta ja sen tukkimaan suihkun viemarin etteivat otokat kompisi yolla heidan huoneeseensa :P voitte siis kuvitella etta heilla ei ollut hymy herkassa taalla otokkaelaintarhassa :) Kaikki meni kuitenkin ihan hyvin. Jopa aiti istuskeli lava-auton lavalla katseli maailman menoa. Kavimme myos puutarhalla kastelemassa kasvit ja kaikki paasivat hommiin. Lung Jeng oli ollut huomaavainen ja jattanyt chilit pois ruoista talla kertaa. Mina vasasin viela bravuriani eli paistettua papaijaa ja teinpa myos jaaneista ruisleivista leipatikkuja. Oli kylla niin ihanaa saada ruisleipaa! Kannoin sita veljen hapeaksi aamupaloille mukanani ja tein omat leivat buffetissa ;)
Elama taalla on kylla niin erilaista. Sisko sen huomattuaan totesi, ettei ymmarra miten mina voin asua taalla. Heille yksi paiva oli varmasti tarpeeksi. Mutta olen iloinen etta he kavivat. Sisko ja muutkaan eivat millaan voisi kuvitella miten erilaista elama voi olla muualla kuin Suomessa jolleivat olisi tulleet tanne vierailulle. Maistuu varmasti elama siistissa kodissa sitten paremmalta :)
Mietin eilen illalla kuinka elama tosiaan on lahes kaikilta osilta erilaista kuin Suomessa. Kotona tein noin kahdeksan tunnin tyopaivaa, taalla tyo ei tunnu tyolta, mutta kuten aiemmin kirjoitin on valmiustilassa oleminen rankkaa. Kavin Helsingissa ystavien kanssa ulkona, taalla en juo edes yhta kaljaa perjantain kunniaksi. Liikuin Suomessa paljon kavellen (toihin, bussipysakille, ympari Helsinkia), taalla en oikeastaan kavele minnekaan. Thaimaalaiset eivat ymmarra kavelyn paalle, jopa naapuriin saatetaan menna skootterilla. Aina jos lahden jonnekin kavellen joku tulee ja ei lahde ennen kuin hyppaan kyytiin :D Tama kylla sitten vaikuttaa myos siihen etten oikeastaan voi liikkua itsenaisesti. En saa ajaa autoa enka skootteria eika minulla ole viela pyoraa. Muutenkin kotona vietin aika paljon aikaa yksin katsellen esimerkiksi telkkaria, taalla ei yksinaan oloa ymmarreta joten en ole oikeastaan yksin kuin majassani. Siihenkin tulee muutos kun saan luultavasti ensi viikolla huonekaverin :)
Nukkuminenkin on aikalailla erilaista. Yksi syy on tietenkin se etta nukun tavallaan ulkona. Mutta toinen syy on se etta hiljaisuudesta ei ole tietoakaan yollakaan. Varmaan ajattelit etta taalla Kok Riangissa, Google Mapsin ulottumattomissa taytyy olla hiljaista ja rauhallista. No rauhallista on muttei todellakaan hiljaista. Olet ehka kuullut etta aasialaiset ovat erityisen innostuneita karaokelaulajia. Minulla on nyt ensikaden tietoa asiasta ja saankin lahes joka yo olla yleisossa ihan eturivissa. Naapureilla on todella kunniotettavat audiovehkeet ja niissa ei aanta saastella. Tuntuu kuin olisi musiikkifestivaaleilla paitsi etta tama festivaali on avoinna kaiken tasoisille laulajille. Lauluun sekoittuu sopivasti naapureiden kymmenien koirien ja kissojen verisia taistoja seka gekkojen ja kaikien maailman otokoiden aantelya. Melu on todella allistyttava, olen iloinen etta olen aika hyva nukkuja :)
Taytyy myontaa etta olin aika haikea kun aiti, sisko ja veli jatkoivat matkaansa. Onneksi pienen sisaisen kiukuttelun ja suruttelun jalkeen olo on parempi. Ja osasin kylla odottaa sellaisia fiiliksia. Mutta sita en osannut odottaa etta heidan vierailunsa toi mieleen sen etta tama kokemus loppuukin joskus. Ja sita varten olisi hyva miettia vahan mita sita seuraavaksi aikoo ettei sitten rahattomana ilmesty vanhempien etuovelle. No sita valttaakseni tein kylla jo jotain varotoimia etukateen mutta kaipa sita rahaa pitaisi jostain tulevaisuudessa saada. Olin onnistunut (niin kuin halusinkin) unohtamaan tulevaisuuden ja elamaan hetkessa, tosin vain kuukauden. Mutta nyt pitanee ruveta pikkuhiljaa miettimaan tulevaisuutta. Olen vielakin onnellinen etta minulla on maailma avoinna ja pullollaan mahdollisuuksia. Sain muun muassa vinkin vuokra-asunnosta Hyrylassa, kyllahan sekin pitaa kirjata "mita seuraavaksi-listaan" :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti